Mitä oppilaitosturvallisuudella tarkoitetaan? Oppilaitosturvallisuutta voidaan tarkastella lähestymällä sitä oppijan tai opettajan näkökulmasta. Oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ilmenee mm. perusopetusta ja toista astetta koskevissa säädöksissä, oikeus turvalliseen työskentely-ympäristöön puolestaan työturvallisuuslain säännöksissä, jotka mm. velvoittavat työnantajaa tunnistamaan järjestelmällisesti työpaikan vaara- ja haittatekijät, poistamaan tai korjaamaan ne sekä arvioimaan jäljelle jäänyttä riskiä.
Turvallisuuden kokemus on oppimisen edellytys
Opetuksen järjestäjän on tarjottava oppijoille turvallinen kasvu- ja oppimisympäristö. Oppimisympäristö voi olla fyysinen tai virtuaalinen tila, joka muodostaa yhteisöllisen, oppimista tukevan paikan. Turvallisuuden kokemus on edellytys kasvulle, oppimiselle ja osallisuudelle. Turvallisuus on nähtävä oppilaitoksen toiminnan ydinasiana.
Turvallinen oppimisympäristö on jäsenneltävissä usealla tavalla. Tässä yhteydessä tarkastelu tapahtuu järjestyksessä fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja pedagoginen turvallisuus. Lähestymistapa on perusteltu, sillä fyysisesti turvattomassa tilassa myös psyykkinen turvattomuuden tunne on suurempi. Kokemus fyysisestä ja psyykkisestä turvallisuudesta puolestaan vaikuttaa sosiaalisen turvallisuuden tunteeseen ja aina pedagogiseen turvallisuuteen saakka. Pedagoginen turvallisuus kytkee turvallisuuskasvatuksen ja turvallisuuskulttuurin opetukseen ja sen voidaan ajatella muodostuvan edellä mainittujen elementtien päälle.
Kuva teoksesta Oppilaitosturvallisuus, joka on tilattavissa tästä.
Fyysinen oppimisympäristö
Oppiminen onnistuu parhaiten, kun oppilaitos on rakennettu oppimista varten ja opiskeluympäristö tukee opetuksen tavoitteita, sisältöä ja oppimisprosessia. Fyysistä oppimisympäristöä ovat oppilaitoksen rakennukset, opetustilat ja oppimateriaalit. Fyysisellä oppimisympäristöllä tarkoitetaan myös oppilaitoksen turvallista ja toimivaa päivittäiskäyttöä, kuten ilmanvaihdon, lämmön, ääniympäristön ja valaistuksen oikeaa käyttöä. Myös irtaimiston hankinta, käyttö ja varastointi sekä kiinteistön huolto kuuluvat fyysiseen oppimisympäristöön. Esimerkiksi vääränlaiset materiaalit kalusteissa, huono siivous tai puutteellinen kemikaalien valvonta mahdollistavat sen, että palokuorma kiinteistössä saattaa kasvaa huomaamatta.
Fyysiseen turvallisuuteen kuuluu olennaisesti erilaisten tapaturmien ja väkivallantekojen ennaltaehkäisy. Tapaturmat voivat syntyä huonosti suunnitelluista tai rakennetuista tiloista, huonosti huolletusta ympäristöstä tai välineestä. Tapaturmien tilastointiin ja tutkintaan on syytä kiinnittää huomiota, sillä jopa 40 prosenttia perusopetuksen tapaturmista on sellaisia, joissa tapaturma olisi ollut vältettävissä ympäristöä muuttamalla tai turvallisesta toimintatavasta kertomalla. Vastaavasti oppijan tekemistä väkivallan teoista opettajaa kohtaan yhdeksän tapausta kymmenestä on sellaisia, joissa ennen tekoa on havaittavissa uhan nouseminen ja tapahtumat ovat siten de-eskaloitavissa.
Psyykkinen turvallisuus
Oppijalla on oikeus kasvaa ja kehittyä psyykkisesti turvallisessa ympäristössä. Psyykkinen turvallisuus kytkeytyy vahvasti oppilaitoksen toimintakulttuuriin eli siihen, miten oppilaitoksessa turvallisuuteen suhtaudutaan, miten erilaisiin häiriö- ja poikkeamatilanteisiin reagoidaan tai miten kiusaamistilanteet tai oppilaan kokema seksuaalinen häirintä käsitellään hänen siitä ilmoittaessa.
Psyykkisen turvallisuuden tunteen muodostumisen kannalta oppimisympäristön on oltava kannustava, välitön ja luottamusta herättävä. Vuorovaikutustilanteessa oppija kohdataan sellaisena kuin hän on – arvokkaana ja ainutlaatuisena. Erilaisten muodollisten opettaja-oppijakohtaamisten lisäksi on tärkeää, että myös epämuodolliset kohtaamiset, kuten kohtaamiset oppilaitoksen käytävillä tai opetuspäivän jälkeen, ovat mahdollisia.
Oppijan kokemaan psyykkiseen turvallisuuteen liittyy erilaisuuden hyväksyntä. Kokemuksella siitä, että oppija ei ole osa ryhmää tai että häntä ei jostakin syystä hyväksytä tai jopa syrjitään, saattaa olla vaikutusta hänen koko elämänsä ajan. Oppimisen ja opiskelun kannalta huonot koulu- ja opiskelukokemukset heikentävät oppimiseen ja opiskeluun liittyvää itsetuntoa ja motivaatiota. Huonolla koulumenestyksellä on kiinteä yhteys syrjäytymisriskiin ja sen kehittymiseen.
Psyykkinen turvallisuus luo luokkaan työrauhaa, opiskelumotivaatiota ja oppimisen iloa. Psyykkistä turvallisuutta on mahdollista edistää erilaisilla ryhmäyttämisillä ja paritöillä, jolloin jokainen oppija pääsee osalliseksi ryhmän toimintaan ja kokee tulevansa kuulluksi. Onnistuessaan ryhmäyttämisessä opettaja luo oppijaryhmään avoimen ja luotettavan ilmapiirin. Ryhmä, jossa jokainen uskaltaa sanoa mielipiteensä, kokee tulevansa kuulluksi ja hyväksytyksi omana itsenään, on psyykkisesti turvallinen.
Sosiaalinen turvallisuus
Sosiaaliseen oppimisympäristöön vaikuttavat vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Edellä on todettu, että fyysinen ja psyykkinen turvallisuus ovat vuorovaikutuksessa sosiaalisen turvallisuuden kanssa. Oppijan näkökulmasta sosiaalinen turvallisuus tarkoittaa sitä, että hän voi työskennellä mielekkäässä vuorovaikutuksessa sekä opettajan että muiden oppijoiden kanssa. Kuuluminen osaksi ryhmää sen aktiivisena jäsenenä mahdollistaa erilaisten vuorovaikutusaloitteiden esittämisen ilman, että aloitteiden esittäjän tarvitsi pelätä siitä syntyviä kielteisiä seurauksia. Tätä voidaan kuvata sosiaalisen pääoman kasvattamiseksi, jossa oppilaitokset ovat avainasemassa.
Hyvät ihmissuhteet kannustavat osallistumiseen, erilaisuuden hyväksymiseen ja vastuullisuuteen. Kun luokassa tai oppilaitoksessa on hyvä ja toisista huolehtiva ilmapiiri, se näkyy myös oppimisessa. Sosiaalinen turvallisuus rakentuu oppilaitoksessa vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin kautta. Parhaimmillaan turvallisessa ryhmässä on mahdollista ottaa oppimiseen liittyviä haasteita ja riskejä ilman epäonnistumisen pelkoa. Turvallisuus on siten luottamusta ja hyvän olon tunnetta ilman pelkoa nolaamisesta, vähättelystä ja kiusaamisesta.
Pedagoginen turvallisuus
Opetuksen ohjaus, ohjeiden selkeys, kannustava palaute ja oppijan taitotason mukaiset tehtävät vaikuttavat pedagogisen turvallisuuden tunteeseen. Opettajan mahdollisuus tehdä pedagogisesti turvallisia valintoja vaatii visiota turvallisesta oppimisympäristöstä. Tällä tarkoitetaan sekä koulun että opetuksen järjestäjän visiota. Yksi keskeinen pedagogisen turvallisuuden elementti on työrauha. Kyse on sekä oppijan että opettajan työskentelyrauhasta. Turvallisuus on nähtävä oppilaitoksen toiminnan ydinasiana.
Pedagogista turvallisuutta on myös oppilaitoksen jäsenten turvallisuustoimijuus. Tämä tarkoittaa, että jokainen jäsen osallistuu yhteisen turvallisuuden kehittämiseen ja vaalimiseen ikäkautensa ja osaamistasonsa mukaisesti. Aktiivinen turvallisuustoimija osaa tunnistaa vaaratilanteita, tuoda havaintonsa opettajien ja oppilaitoksen tietoon ja tehdä myös itse turvallisia valintoja. Oppilaitoksissa opitut turvallisuustaidot kantavat läpi elämän. Turvallisuustoimijuudessa on keskeistä, että ymmärretään oma rooli aktiivisena toimijana, joka kykenee vaikuttamaan omaan ja muiden hyvinvointiin ja turvallisuuteen.
Alkuperäinen teksti on julkaistu (27.11.2020) https://sites.tuni.fi/tamk-julkaisut/pedagogiset-ratkaisut/nakokulmia-oppilaitosturvallisuuteen-osa-1/
