Työsuojelujohtaminen

Työntekijän turvallisuusmotivaatio rakentuu vastuusta omasta työstä ja organisaation turvallisuudesta sekä ymmärryksestä organisaation turvallisuusvaatimuksista ja työn vaaroista.

Työturvallisuuslain 18 §:n 1 momentin mukaan työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. Työntekijän tulee noudattaa työnantajalta saamiansa kirjallisia tai suullisia ohjeita. Työssä noudatettava varovaisuus, huolellisuus sekä järjestys ja siisteys arvioidaan toimialakohtaisesti. 

Työturvallisuuslain 18 §:n 2 momentin mukaan työntekijän on kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti työssään huolehdittava käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. 

Säännöksen tarkoituksena on aktivoida työntekijöiden turvallisuustoimijuus. Huolehtimisvelvollisuudessa on siten kyse aktiivisesta havainnoinnista ja käytännön toimista. Se, missä laajuudessa turvallisuushavainto aktivoi toimintaa, riippuu havainnoitsijan koulutuksesta ja kokemuksesta. 

Työpaikalla tapahtuva häirintä ja epäasiallinen kohtelu

Työturvallisuuslain 18 §:n 3 momentin mukaan työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa. 

Käytännössä häirinnällä tarkoitetaan epäasiallista kohtelua. Toisen työntekijän julkinen arvostelu, vihamielinen tai ilkeä käytös, vihjailevat puheet toisesta tai ostrakismi eli sosiaalinen hyljeksintä ovat esimerkkejä epäasiallisesta kohtelusta. Häirintää on myös työntekijän työsuorituksen jatkuva ja perusteeton arvostelu. Säännöksestä ilmenee selkeästi, että työntekijän tulee pidättäytyä tällaisesta toiminnasta. 

Mikäli työnantajan edustaja saa tietoonsa, että työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa, hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, on työnantajan työturvallisuuslain 28 §:n mukaisesti asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. 

Työturvallisuuslain 19 §:n mukaan työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai työmenetelmissä, koneissa, muissa työvälineissä, henkilönsuojaimissa tai muissa laitteissa havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle. 

Työntekijän on kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti ja mahdollisuuksiensa mukaan poistettava havaitsemansa ilmeistä vaaraa aiheuttavat viat ja puutteellisuudet. Työntekijän on tehtävä edellä tarkoitettu ilmoitus myös siinä tapauksessa, että hän on poistanut tai korjannut kyseisen vian tai puutteellisuuden. Säännöksen mukaan työntekijän ilmoitusvelvollisuus on välitön, ja ilmoitus on tehtävä sekä työnantajalle että työsuojeluvaltuutetulle.

Ilmoitus- ja toimimisvelvollisuus

Valitettavan usein jälkimmäisessä tapauksessa ilmoittaminen laiminlyödään. Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia työn turvallisuuteen liittyviä seikkoja, myös edellä mainittua epäasiallista käyttäytymistä, sillä työturvallisuuslaissa terveyden käsite hahmotetaan laajasti kattaen sekä fyysisen että psyykkisen terveyden. Psyykkinen kuormitus ja toisen epäasiallisesta käytöksestä johtuen vaarantuva terveys ovat työntekijän ilmoitusvelvollisuuden piirissä. Ilmoittamisvelvollisuuden piiriin ei kuitenkaan kuulu työn laatu tai vaikkapa työskentelyprosessin hitaus. 

Ilmoitusvelvollisuuden mahdollistamiseksi työnantajan tulee aktiivisesti vaikuttaa siihen, että turvallisuushavainnoista raportoidaan matalalla kynnyksellä. Helposti käytettävä ja saatavilla oleva järjestelmä, systemaattinen tapausten käsittely ja tapauksista raportointi aktivoivat ilmoitusten tekijöitä. Mikäli ilmoittamiskanava ei ole toimiva tai palautteen antaminen laiminlyödään, on vaarana, että työntekijä kokee raportointinsa olleen merkityksetön, ja hän jättää vastaisuudessa ilmoittamatta turvallisuushavainnostaan. 

Työntekijällä on toimimisvelvollisuus niissä tilanteissa, joissa hän havaitsee ilmeisen vaaraa aiheuttavan vian tai puutteellisuuden. Esimerkiksi murtunut sähköjohto on hyvin tavanomainen vaaraa aiheuttava vika. Havainnon tehneen on poistettava kyseinen johto käytöstä. Mikäli kyse olisi monimutkaisemmasta laitteesta tai viasta, arvioitavaksi tulee havainnon tehneen kokemus ja ammattitaito vaaran poistamiseksi. Vähintä, mitä jokainen työntekijä tilanteessa voi tehdä, on minimoida vaaratilanteen syntyminen estämällä laitteen käyttö ja ilmoittamalla asiasta eteenpäin.

Työturvallisuuslain 19 §:n 2 momentin mukaan työnantajan tulee puolestaan kertoa ilmoituksen tehneelle työntekijälle ja työsuojeluvaltuutetulle, mihin toimenpiteisiin esille tulleessa asiassa on ryhdytty tai aiotaan ryhtyä. Säännöksestä huomaa, että työsuojeluvaltuutettu on jälleen mukana ja että työnantajan informointivelvollisuus on ehdoton. 

Palautteen antaminen havainnon tehneelle on erityisen merkityksellistä niissä tilanteissa, joissa havaitaan, että konkreettisiin toimiin ei ole syytä ryhtyä. Perusteltu ratkaisu, joka annetaan ilman tarpeetonta viivästystä, edistää molemminpuolista sitoutumista turvallisuuden kehittämiseen. 

Jos haluat lukea aiheesta lisää, suosittelen tutustumaan teokseen Oppilaitosturvallisuus, joka on saatavilla Editan verkkokaupasta.

Hyötyisikö organisaationne asiantuntijapuheenvuorosta turvallisuuskulttuurin edistämiseksi? Tutustu asiantuntijapalveluihimme täältä.