• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää alatunnisteeseen
Rikander & Rikander

Rikander & Rikander

Turvallista ja toimivaa arkea

  • Etusivu
  • Palvelut
  • Yritys
  • Referenssit
  • Blogi
  • Yhteystiedot

Työsuojelujohtaminen

Työelämän mielenterveys

Maailman mielenterveyspäivää vietetään 10. lokakuuta. Sen kansainvälinen teema on tänä vuonna työelämän mielenterveys.

Mielenterveys ei ole vain mielenterveyden häiriöiden tai vakavien psyykkisten oireiden puuttumista, vaan psyykkisen elämän tasapainoa ja hyvinvointia. Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen tunnistaa omat kykynsä, pystyy selviytymään normaaleista elämään kuuluvista paineista ja pystyy työskentelemään tuloksia tuottavasti sekä ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan.

Hyvä mielenterveys edesauttaa työn tekoa. Hyvät työolosuhteet, kuten oikeudenmukainen esihenkilötyö, työstä saatu arvostus, mielekkäät työn sisällöt ja hyvin organisoidut työprosessit ovat yhteydessä parempaan mielenterveyteen työpaikalla. Oikein mitoitettu työ voi myös tukea mielenterveyttä työyhteisön tuen ja mielekkään tekemisen kautta.

Mielenterveysjohtaminen tarpeiden näkökulmasta

Mielenterveysjohtamista voidaan tarkastella tarvenäkökulmasta. Tällöin tarpeina voidaan tunnistaa fysiologiset tarpeet, turvallisuuden tarpeet, yhteenkuuluvuuden tarpeet, arvonannon tarpeet, tiedolliset tarpeet, esteettiset tarpeet ja itsensä toteuttamisen tarpeet.

Tarvenäkökulmasta ajateltuna työelämän mielenterveysjohtaminen huomioisi fysiologiset tarpeet niin, että työn ja levon suhde on tasapainossa. Turvallisuuden tarpeiden huomioiminen edellyttäisi suojautumista fyysisiltä ja psyykkisiltä uhilta. Työpaikalla tämä tarkoittaa pysyvää työsuhdetta, hyvää työturvallisuutta ja säällistä palkkausta (nelihenkisen perheen ihmisarvoinen elämä maksaa noin 3000 euroa kuukaudessa, Turun yliopisto 2023). 

Yhteenkuuluvuuden tarpeet pitävät sisällään hyväksynnän, välittämisen, rakkauden ja yhteenkuuluvuuden. Työpaikalla tämä tarkoittaa esimerkiksi hyvää esihenkilö-alaissuhdetta sekä tiimi- ja me-henkeä eli toimivaa työyhteisöä. Arvonannon tarpeet pitää sisällään itsekunnioituksen, itsenäisyyden, tunnustuksen, ammatillisen statuksen ja muiden antaman kunnioituksen. Työpaikalla tämä tarkoittaa työn jatkuvaa arviointia, palautekäytänteitä, spontaania palkitsemista ja toimivaa kehityskeskustelujärjestelmää. 

Tiedolliset tarpeet voi nähdä substanssiosaamisena työssä ja kehittymisenä vapaa-ajalla. Työpaikalla tämä tarkoittaa mm. tiedon jakamista ja koulutuksiin pääsemistä. Esteettiset tarpeet voivat pitää sisällään harmonian ja selkeyden. Työpaikalla tämä tarkoittaa vaikkapa omaa työhuonetta ja persoonaa mukailevaa pukeutumista. Itsensä toteuttamisen tarpeet merkitsee henkilökohtaisia saavutuksia työ- ja siviilielämässä, henkistä kasvua ja kehittymistä. Työpaikalla tämä tarkoittaa uran kehittymistä vertikaalisesti tai horisontaalisesti sekä sitoutumista työpaikkaan.

Työhyvinvointi ja työsuojelutyö

Työhyvinvointia kannattaa tukea, sillä työuupumuksen ja haitallisen stressin hallinnassa työn psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät ovat keskeisiä. Kuormitus voi liittyä esimerkiksi työn sisältöön, töiden organisointiin, työjärjestelyihin tai työyhteisön sosiaalisten suhteiden ja esihenkilötyön toimivuuteen. Töissä, joissa on paljon emotionaalista kuormitusta ja ajallisia haasteita, esiintyy enemmän mielen hyvinvoinnin ongelmia, kuten keskittymisvaikeuksia, väsymystä ja riittämättömyyden tunteita.

Työsuojelutyö on osa henkilöstöpolitiikkaa, -strategiaa ja työhyvinvointia. Jos ajatellaan, että kaikkien yritysten liiketoiminnan keskiössä on toiminnan vaatimustenmukaisuus, jatkuvuus ja turvallisuus, on ymmärrettävä, että yrityksen henkilöstö eli työvoima on strateginen tekijä. Kaikki yrityksen toiminta kietoutuu henkilöstöön. Forma (2023) on korostanut, että työkyky ja sen johtaminen ovat korostuvan vastuullisuusajattelun ytimessä. Jokainen työterveyteen ja -turvallisuuteen investoitu euro tuo työnantajalle noin kaksinkertaisen tuoton (Laitinen – Vuorinen – Simola 2021). On myös arvioitu, että yrityksen mielenterveyteen sijoittamat taloudelliset panostukset tuottavat nelinkertaisen hyödyn parantuneen terveyden ja tuottavuuden kautta (WHO).

Vinkit työelämän mielenterveyden ylläpitämiseen:

Tässä muutamia vinkkejämme työelämän mielenterveyden ylläpitämiseen:

  • Psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi: Varmista, että sinulla on aikaa sekä palautumiselle että fyysiselle aktiivisuudelle. Riittävä uni, liikunta ja terveellinen ravinto tukevat sekä mieltä että kehoa.
  • Työn ja vapaa-ajan tasapaino: Älä anna työn hallita koko elämääsi. Luo selkeät rajat työajan ja vapaa-ajan välillä ja pidä kiinni lomista ja tauoista.
  • Sosiaalisen median käyttö: Rajaa sosiaalisen median käyttö tuntiin päivässä.
  • Avoin viestintä: Jos työpaikallasi ilmenee ongelmia, puhu avoimesti esihenkilön tai kollegoiden kanssa. Avoin viestintä voi helpottaa paineita ja auttaa löytämään ratkaisuja ongelmiin.
  • Järjestä työympäristösi: Pidä työympäristösi siistinä ja järjestä työtehtäväsi niin, että ne ovat hallittavissa. Selkeä ja järjestetty ympäristö vähentää stressiä ja lisää tuottavuutta.
  • Itsen kehittäminen: Ota aikaa oman ammattitaidon kehittämiseen. Koulutukset ja uudet oppimiskokemukset voivat lisätä työn mielekkyyttä ja itsetuntoa.
  • Sosiaalinen tuki: Ylläpidä hyviä suhteita työkavereihin. Työyhteisön tuki ja yhteenkuuluvuus voivat merkittävästi parantaa mielialaa ja vähentää stressiä.
  • Tunne rajasi: Opettele sanomaan ”ei” ja tunnistamaan omat rajasi. Älä ota liikaa tehtäviä kerralla, ja varmista, että työmäärä on kohtuullinen.

Kuinka monta keinoa sinulla on jo käytössäsi mielenterveytesi edistämiseksi työelämässä?

Kategoriassa: Psykologinen turvallisuus Avainsanoilla: Työsuojelujohtaminen

Väkivallan uhka työpaikalla – mitä työnantajan tulee huomioida?

Tarkastelen tästä blogissa työssä kohdattua väkivaltaa ja sen uhkaa sekä mitä vaatimuksia tästä työnantajalle seuraa.

Mitä työnantajan tulee huomioida, kun työpaikalla on ilmeinen väkivallan uhka?

Työolobarometrin mukaan vuonna 2022 palkansaajista kahdeksan prosenttia oli havainnut väkivaltaa tai sen uhkaa työpaikallaan useita kertoja ja kuusi prosenttia kerran edellisen 12 kuukauden aikana. Neljä prosenttia oli itse kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa useita kertoja ja kolme prosenttia kerran. Asiakkaiden aiheuttama väkivalta on yleistä kuntatyöntekijöille, joista jopa puolet oli havainnut ja joka neljäs itse kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa. Valtiolla ja yksityisissä palveluissa väkivalta oli harvinaisempaa. 

Työturvallisuuslain mukaan työssä, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka, työ ja työolosuhteet on järjestettävä siten, että väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet ehkäistään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Tällöin työpaikalla on oltava väkivallan torjumiseen tai rajoittamiseen tarvittavat asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt tai -laitteet sekä mahdollisuus avun hälyttämiseen. Laki myös edellyttää, että työtä ja työpaikkaa varten työnantajan on laadittava menettelytapaohjeet, joissa ennakolta kiinnitetään huomiota uhkaavien tilanteiden hallintaan ja toimintatapoihin, joilla väkivaltatilanteen vaikutukset työntekijän turvallisuuteen voidaan torjua tai rajoittaa. Tarvittaessa on tarkistettava turvallisuusjärjestelyjen ja -laitteiden toimivuus.

Mitä ilmeisyydellä sitten tarkoitetaan?

Työolotutkimuksen mukaan niiden palkansaajien osuus, jotka kokevat uhkaa väkivallan kohteeksi joutumisesta työssään, on kolminkertaistunut 1980-luvun alusta ollen vuonna 2018 naisilla 45 prosenttia ja miehillä 16 prosenttia (yhteensä 30 prosenttia). Naisten ja miesten välinen ero väkivallan kohtaamisen yleisyydessä selittyy pitkälti ammattialojen jakautumisella sukupuolen mukaan. Pidemmän aikavälin vertailu vuosien 1990–2008 aineistoilla osoittaa väkivallan ja sen uhan kokemusten lisääntyneen tuolla aikavälillä ennen kaikkea terveydenhoitoalan, sosiaalityön, opetustyön, liikennetyön ja palvelutyön ammateissa.

Ilmeisyydellä tarkoitetaan sitä, että väkivallan uhkaa pidetään päivänselvänä tai todennäköisenä. Työturvallisuuslain 8.3 §:n 4 kohdan mukaan työnantajan tulee ottaa huomioon tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehittyminen. Kirjaus tarkoittaa sitä, että työnantajan toimialaan liittyvä tutkimuskirjallisuus, tässä tapauksessa työssä kohdattu väkivalta, tulee huomioida työsuojelutoimenpiteitä toteutettaessa. Työnantajan tulee siis itse hahmottaa alaan, työntekijöihin ja työtehtäviin liittyvät seikat.

Tilastollisesti väkivaltaa ja sen uhkaa esiintyy keskimääräistä enemmän seuraavilla aloilla:

  • terveydenhoitoalan potilastyössä
  • sosiaali- ja työvoima-alan asiakastyössä
  • turvallisuustoimialoilla
  • opetus- ja kasvatusalalla
  • hotelli- ja ravintola-alalla
  • kaupan alalla
  • kuljetusalalla
  • tukipalvelutoiminnassa

Väkivalta sattuu ja maksaa

Väkivallalla ja sen uhalla työelämässä on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia työntekijän, työyhteisön sekä yhteiskunnan kannalta. Väkivallan tai häirinnän uhrille aiheutuu henkistä, fyysistä ja taloudellista vahinkoa, pahimmillaan väkivalta tai häirintä voi johtaa työkyvyn menettämiseen, jopa kuolemaan. Jos ajatellaan, että yhden sairauspoissaolopäivän hinta 370 euroa niin kolmen päivän poissaolo on jo yli tuhat euroa.

Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan palkansaajien työajan vahinkotapahtumia, jotka on korvattu pahoinpitelynä, on ollut vuosien 2016-2022 aikana keskimäärin noin 650 kappaletta vuodessa. Pahoinpitelyistä johtuneista työajan vahinkotapahtumista on maksettu viime vuosina korvauksia keskimäärin 700 000 euroa vuodessa.

Mitä työnantaja voi tehdä?

Työturvallisuuslain 27 §:n 2 momentin mukaan työnantajan on laadittava menettelytapaohjeet, joissa ennakolta kiinnitetään huomiota uhkaavien tilanteiden hallintaan ja toimintatapoihin, joilla väkivaltatilanteen vaikutukset työntekijän turvallisuuteen voidaan torjua tai niitä voidaan rajoittaa. Tarvittaessa on tarkistettava turvallisuusjärjestelyjen ja -laitteiden toimivuus. 

Säännös on yhteydessä työnantajan yleisen huolehtimisvelvollisuuden, vaarojen kartoittamisen ja henkilöstölle annettavan kouluttamisen kanssa. Väkivallan uhkaa on mahdollista hallita proaktiivisesti ja reaktiivisesti. Ensimmäiseen kuuluu riskienarviointi, perehdytys, sietämisen kulttuurin välttäminen ja kouluttaminen. Jälkimmäiseen puolestaan oikea toiminta väkivaltatilanteessa, raportointi tapahtumista ja niiden systemaattinen käsittely, työn uudelleen organisointi ja jälkipuintikeskustelut. 

Väkivallan keskeisimmät ehkäisykeinot ovat turvallinen töiden suunnittelu, riittävät henkilöresurssit ilman aikapainetta, rauhallinen työskentely-ympäristö ja asiakastuntemus yhdistettynä henkilökunnan ammattitaitoon. Esimerkiksi kaupan alan työehtosopimuksen työaikapöytäkirja nro 7 edellyttää arvioimaan, torjumaan ja jälkihoitamaanväkivaltaa työpaikalla.

Väkivallan uhan menettelytapaohjeet voivat olla seuraavanlaiset:

  • kuvaus uhkaavien tilanteiden ilmenemismuodoista ja määrästä (konkreettisin esimerkein)
  • kuinka uhka- ja vaaratilanteista ilmoitetaan työnantajalle
  • toimintaohjeet ja -mallit edellä todettujen riskien mukaisesti
  • minkälaisia toimia tulee välttää tai mitkä ovat kiellettyjä
  • kuinka toimintaan välittömästi tapahtuman jälkeen
  • minkälaisia jälkitoimenpiteitä on käytettävissä
  • miten uhka- ja vaaratilanne ilmoitukset käsitellään
  • miten menettelytapaohje perehdytetään ja toimintaa harjoitellaan käytännössä.

Työpaikkaväkivallan verkkoluento

Työpaikkaväkivallan verkkoluento antaa perustiedot väkivallan eri muodoista ja ilmiön laajuudesta. Luennolla kerrotaan, miten työpaikkaväkivaltaa tulee ja voidaan hallita työturvallisuuslain näkökulmasta ja miten kohdata hankala, uhkaava tai aggressiivinen henkilö. Verkkoluennolla käsitellään myös turvallisuuskulttuurin merkitystä ja väkivaltatilanteen jälkitoimien järjestämistä.

Luennon seurannut henkilö oppii, että:

  • työpaikkaväkivaltaa voidaan ja pitää hallita
  • työnantajalla on jatkuva tarkkailu- ja huolehtimisvelvoite
  • jokainen työntekijä on työpaikan turvallisuustoimija
  • työpaikalla on oltava menettelytapaohjeet ja niitä tulee säännöllisesti harjoitella
  • uhka- ja väkivaltatilanteiden jälkitoimet ovat työnantajan vastuulla

Verkkoluento sopii kaikille työntekijöille alasta ja osallistujan asemasta riippumatta ja on tehokas tapa hankkia keskeistä turvallisuusosaamista. Verkkoluento on mahdollista katsoa itsenäisesti ajasta ja paikasta riippumatta. Verkkoluennon pituus on yksi tunti.

Tilaa työpaikkaväkivallan verkkoluento tästä.

Väkivallan uhka työpaikalla, mitä työnantajan tulee huomioida
Kuva Gerd Altmann/Pixabay

Kategoriassa: Turvallisuus Avainsanoilla: Työsuojelu, Työsuojelujohtaminen, Väkivalta

Huoli työntekijästä herää eri syistä

Vuonna 2021 masennuksen johdosta siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle 9 henkilöä päivässä. Masennuksesta johtuvien sairauspäivärahakausien keskimääräinen pituus Suomessa on ollut 3 kuukautta. Mielenterveysongelmia voidaankin pitää kansanterveydellisenä ja -taloudellisena ongelmana. Pitkät sairauspoissaolot lisäävät työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskiä. Työuupumuksen riski koskee yhä useampaa. Huoli työntekijästä voi herätä monesta eri syystä.

Esihenkilön tehtävät huolen herätessä

Huoli työntekijästä voi johtua monista syistä, kuten häirinnästä, työssä kuormittumisesta tai alisuoriutumisesta. Usein ensimmäiset huolihavainnot tekee työntekijän lähiyhteisö, ja ne voivat liittyä työn laatuun, käyttäytymiseen tai poissaoloihin. Työntekijän ongelmat voivat johtua työelämään tai henkilökohtaiseen elämään vaikuttavista tekijöistä, kuten heikosta motivaatiosta, oppimiskyvystä, työyhteisön ristiriidoista, terveydentilan heikkenemisestä tai ihmissuhdekriisistä. 

Esihenkilön puuttumista saattaa hidastaa epävarmuus havaintojen paikkansapitävyydestä ja oikea-aikaisuudesta. Siksi yrityksen prosesseissa tulisi kuvata, miten sairauspoissaolojen hälytysrajat määritellään ja miten yhteistyö henkilöstöhallinnon ja työterveyden kanssa toteutetaan käytännössä.

Kaikki mainitut esimerkit käynnistävät interventiopolun, joka voi kestää yli vuoden. Esihenkilö tekee havainnon tai saa tiedon työntekijän toiminnasta ja kartoittaa, miltä osin huolihavainnot pitävät paikkansa. Toimenpiteet voivat liittyä työterveyteen tai henkilökohtaisiin ja työhön liittyviin asioihin. Polut voivat limittyä, ja tyypillisesti työterveys on mukana päihteisiin, häirintätapauksiin ja kuntoutukseen liittyvissä kysymyksissä.

Työkykyjotamisen interventiopolku
Työkykyjohtamisen interventiopolku

Kuva Henri Rikander, Yrityksen työsuojelujohtaminen, Edita Publishing 2023

Työkykyjohtaminen on prosessi

Työkykyjohtamisen tulisi olla sosiaalinen ja yhteisöllinen prosessi, jossa koko työyhteisö tuntee puheeksiottamisen prosessit ja kantaa vastuuta. Onnistunut työsuojelujohtaminen edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua, aktiivista kuuntelua ja kysymysten esittämistä. Varhaisen tuen onnistuminen edellyttää prosessin nopeaa käynnistämistä ja huolellista dokumentointia. Puheeksiottaminen on välttämätöntä, sillä puuttumattomuus olisi viesti työyhteisölle siitä, että toiminnalle on hiljainen hyväksyntä.

Työkykykeskustelussa työntekijälle annetaan mahdollisuus kertoa tapahtumista vapaasti, jonka jälkeen esihenkilö esittää tarkentavia kysymyksiä ja esimerkkejä. Yhteiset tavoitteet asetetaan ja työssä suoriutumista haittaavat tekijät määritellään. Jatkotoimenpiteet kirjataan ja esihenkilö vastaa sovittujen muutosten tekemisestä.

Työssä osaamisen suunnitelma vahvistaa työntekijän osaamista ja selkeyttää tehtävän odotuksia. Se on yhteydessä työkyvyn varhaiseen tukeen ja perustuu työntekijän oppimishistoriaan, hiljaiseen tietoon, kokemukseen ja elinikäiseen oppimiseen. Suunnitelman laadinnassa hyödynnetään yrityksen perehdytysmallia, tehtävänkuvia ja tarkastuslistoja, ja työntekijä arvioi omaa osaamistaan. Puutteet ja vahvuudet tarkistetaan, jonka jälkeen laaditaan suunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi. Esihenkilö seuraa ja arvioi työntekijän edistymistä.

Esihenkilön tehtävänä on:

  • selvittää, mikä työntekijää motivoi
  • auttaa työntekijää tehtävien priorisoinnissa
  • selkeyttää työn tavoitteita, tehtävänkuvaa ja vastuita
  • huolehtia työvälineiden asianmukaisuudesta
  • lisätä työn vaihtelevuutta, joustoa tai itsenäisyyttä
  • muokata työmäärää ja työtahtia
  • varmistaa tiedonkulun toimivuus
  • valvoa työtä ja tarvittaessa opastaa ja ohjeistaa uudelleen.

Loppuvuodesta 2023 julkaistu teos Yrityksen työsuojelujohtaminen tukee esihenkilöitä mm. työkykyjohtamisessa. Kirjassa esitellään työelämän muutoksien synnyttämiä uusia haasteita sekä tarjotaan välineitä niihin reagoimiseksi ja siten turvallisten ja terveellisten työolojen ylläpitämiseksi. Kirjan voit tilata omaksesi Editan verkkokaupasta.

Kategoriassa: Psykologinen turvallisuus, Työsuojelujohtaminen Avainsanoilla: Työsuojelujohtaminen

Footer

Rikander&Rikander

Tietosuojaseloste

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·

Hallinnoi evästeiden suostumusta
Käytämme evästeitä sivuston toiminnoissa, optimoimisessa sekä analytiikassa. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnallinen Aina aktiivinen
Sivuston toimivuuteen vaikuttavat, välttämättömät evästeet.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastollinen
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin. Raportointiin ja tilastoihin vaikuttavat evästeet.
Markkinointi
Markkinointitarkoituksiin käytettävät evästeet.
Hallitse vaihtoehtoja Hallinnoi palveluita Hallitse {vendor_count} toimittajia Lue lisää näistä tarkoituksista
Mieltymykset
{title} {title} {title}