Maailman mielenterveyspäivää vietetään 10. lokakuuta. Sen kansainvälinen teema on tänä vuonna työelämän mielenterveys.
Mielenterveys ei ole vain mielenterveyden häiriöiden tai vakavien psyykkisten oireiden puuttumista, vaan psyykkisen elämän tasapainoa ja hyvinvointia. Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen tunnistaa omat kykynsä, pystyy selviytymään normaaleista elämään kuuluvista paineista ja pystyy työskentelemään tuloksia tuottavasti sekä ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan.
Hyvä mielenterveys edesauttaa työn tekoa. Hyvät työolosuhteet, kuten oikeudenmukainen esihenkilötyö, työstä saatu arvostus, mielekkäät työn sisällöt ja hyvin organisoidut työprosessit ovat yhteydessä parempaan mielenterveyteen työpaikalla. Oikein mitoitettu työ voi myös tukea mielenterveyttä työyhteisön tuen ja mielekkään tekemisen kautta.
Mielenterveysjohtaminen tarpeiden näkökulmasta
Mielenterveysjohtamista voidaan tarkastella tarvenäkökulmasta. Tällöin tarpeina voidaan tunnistaa fysiologiset tarpeet, turvallisuuden tarpeet, yhteenkuuluvuuden tarpeet, arvonannon tarpeet, tiedolliset tarpeet, esteettiset tarpeet ja itsensä toteuttamisen tarpeet.
Tarvenäkökulmasta ajateltuna työelämän mielenterveysjohtaminen huomioisi fysiologiset tarpeet niin, että työn ja levon suhde on tasapainossa. Turvallisuuden tarpeiden huomioiminen edellyttäisi suojautumista fyysisiltä ja psyykkisiltä uhilta. Työpaikalla tämä tarkoittaa pysyvää työsuhdetta, hyvää työturvallisuutta ja säällistä palkkausta (nelihenkisen perheen ihmisarvoinen elämä maksaa noin 3000 euroa kuukaudessa, Turun yliopisto 2023).
Yhteenkuuluvuuden tarpeet pitävät sisällään hyväksynnän, välittämisen, rakkauden ja yhteenkuuluvuuden. Työpaikalla tämä tarkoittaa esimerkiksi hyvää esihenkilö-alaissuhdetta sekä tiimi- ja me-henkeä eli toimivaa työyhteisöä. Arvonannon tarpeet pitää sisällään itsekunnioituksen, itsenäisyyden, tunnustuksen, ammatillisen statuksen ja muiden antaman kunnioituksen. Työpaikalla tämä tarkoittaa työn jatkuvaa arviointia, palautekäytänteitä, spontaania palkitsemista ja toimivaa kehityskeskustelujärjestelmää.
Tiedolliset tarpeet voi nähdä substanssiosaamisena työssä ja kehittymisenä vapaa-ajalla. Työpaikalla tämä tarkoittaa mm. tiedon jakamista ja koulutuksiin pääsemistä. Esteettiset tarpeet voivat pitää sisällään harmonian ja selkeyden. Työpaikalla tämä tarkoittaa vaikkapa omaa työhuonetta ja persoonaa mukailevaa pukeutumista. Itsensä toteuttamisen tarpeet merkitsee henkilökohtaisia saavutuksia työ- ja siviilielämässä, henkistä kasvua ja kehittymistä. Työpaikalla tämä tarkoittaa uran kehittymistä vertikaalisesti tai horisontaalisesti sekä sitoutumista työpaikkaan.
Työhyvinvointi ja työsuojelutyö
Työhyvinvointia kannattaa tukea, sillä työuupumuksen ja haitallisen stressin hallinnassa työn psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät ovat keskeisiä. Kuormitus voi liittyä esimerkiksi työn sisältöön, töiden organisointiin, työjärjestelyihin tai työyhteisön sosiaalisten suhteiden ja esihenkilötyön toimivuuteen. Töissä, joissa on paljon emotionaalista kuormitusta ja ajallisia haasteita, esiintyy enemmän mielen hyvinvoinnin ongelmia, kuten keskittymisvaikeuksia, väsymystä ja riittämättömyyden tunteita.
Työsuojelutyö on osa henkilöstöpolitiikkaa, -strategiaa ja työhyvinvointia. Jos ajatellaan, että kaikkien yritysten liiketoiminnan keskiössä on toiminnan vaatimustenmukaisuus, jatkuvuus ja turvallisuus, on ymmärrettävä, että yrityksen henkilöstö eli työvoima on strateginen tekijä. Kaikki yrityksen toiminta kietoutuu henkilöstöön. Forma (2023) on korostanut, että työkyky ja sen johtaminen ovat korostuvan vastuullisuusajattelun ytimessä. Jokainen työterveyteen ja -turvallisuuteen investoitu euro tuo työnantajalle noin kaksinkertaisen tuoton (Laitinen – Vuorinen – Simola 2021). On myös arvioitu, että yrityksen mielenterveyteen sijoittamat taloudelliset panostukset tuottavat nelinkertaisen hyödyn parantuneen terveyden ja tuottavuuden kautta (WHO).
Vinkit työelämän mielenterveyden ylläpitämiseen:
Tässä muutamia vinkkejämme työelämän mielenterveyden ylläpitämiseen:
- Psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi: Varmista, että sinulla on aikaa sekä palautumiselle että fyysiselle aktiivisuudelle. Riittävä uni, liikunta ja terveellinen ravinto tukevat sekä mieltä että kehoa.
- Työn ja vapaa-ajan tasapaino: Älä anna työn hallita koko elämääsi. Luo selkeät rajat työajan ja vapaa-ajan välillä ja pidä kiinni lomista ja tauoista.
- Sosiaalisen median käyttö: Rajaa sosiaalisen median käyttö tuntiin päivässä.
- Avoin viestintä: Jos työpaikallasi ilmenee ongelmia, puhu avoimesti esihenkilön tai kollegoiden kanssa. Avoin viestintä voi helpottaa paineita ja auttaa löytämään ratkaisuja ongelmiin.
- Järjestä työympäristösi: Pidä työympäristösi siistinä ja järjestä työtehtäväsi niin, että ne ovat hallittavissa. Selkeä ja järjestetty ympäristö vähentää stressiä ja lisää tuottavuutta.
- Itsen kehittäminen: Ota aikaa oman ammattitaidon kehittämiseen. Koulutukset ja uudet oppimiskokemukset voivat lisätä työn mielekkyyttä ja itsetuntoa.
- Sosiaalinen tuki: Ylläpidä hyviä suhteita työkavereihin. Työyhteisön tuki ja yhteenkuuluvuus voivat merkittävästi parantaa mielialaa ja vähentää stressiä.
- Tunne rajasi: Opettele sanomaan ”ei” ja tunnistamaan omat rajasi. Älä ota liikaa tehtäviä kerralla, ja varmista, että työmäärä on kohtuullinen.
Kuinka monta keinoa sinulla on jo käytössäsi mielenterveytesi edistämiseksi työelämässä?