• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
Rikander & Rikander

Rikander & Rikander

Turvallista ja toimivaa arkea

  • Etusivu
  • Palvelut
  • Neuropsykologinen coaching johtajille
  • Yritys
  • Blogi
  • Referenssit
  • Yhteystiedot

Psykologinen turvallisuus

Työpaikalla toteutettava kriisityö

Kuka tahansa meistä voi joutua kohtaamaan kriittisen tilanteen ja käsittelemään sen seurauksia. Erilaisiin haastaviin tilanteisiin reagointi on yksilöllistä, ja siihen vaikuttavat muun muassa ihmisen kokemus, koulutus ja elämäntilanne. Sellaista ammattia ei ole, joka suojasi täysin psyykkisiltä traumoilta. Työpaikoilla voi tulla eteen kriisitilanteita ja työpaikallakin voidaan toteuttaa kriisityötä.

Traumaattisen tapahtuman psykologisia ja psykososiaalisia uhreja sekä traumaattiselle tapahtumalle eriasteisesti altistuneita ovat kaikki ne, joita tapahtuma koskettaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi väkivaltatilanteessa sitä, että kohteena ollut, tilanteen nähnyt ja tilanteesta kuulleet ovat kaikki avun tarpeessa.

Israelilainen kriisipsykologi Ofra Ayalon on kuvannut traumaattista tapahtumaa ilmiöksi, jonka ympärille voidaan piirtää kehiä. Sisemmillä kehillä olevat ihmiset ovat lähempänä tapausta henkisesti, ja ulkokehällä olevia tapaus ei juurikaan puhuttele. Tietyissä tilanteissa traumaattinen tapahtuma vaikuttaa ihmisryhmiin laajemmin ja näennäisesti ulkokehällä oleva ihminen voi henkisesti olla hyvinkin lähellä traumaattista tapahtumaa. Tämä voi tapahtua samaistumisen kautta eli peilaamalla tapahtumaa omiin läheisiin ja itseensä.  

Psykososiaalinen tuki tapahtuman jälkeen

Onnettomuuden, väkivaltatilanteen tai muun äkillisen ja järkyttävän tapahtuman jälkeen on varmistettava psykososiaalinen tuki mahdollisimman nopeasti ja riittävän pitkäksi aikaa. Henkilön toipumisen kannalta ensimmäiset tunnit ja vuorokaudet ovat ratkaisevia.  Työuran aikana tapahtuneet, käsittelemättömät tunnekuormat voivat kumuloituessaan heikentää työsuorista ja pahimmassa tapauksessa johtaa sairauspoissaoloihin tai alan vaihtamiseen.

Traumaattisen tilanteen jälkeen on luonnollista pyrkiä jäsentämään tapahtunutta. Tähän liittyvät hyvin usein erilaiset jossitteluajatukset sekä kielteinen käsitys omasta toiminnasta, mitkä ratkaisemattomina lisäävät traumatisoitumista. Jälkiviisauteen ei tulisi sortua, vaan tarkastella päätöksiä suhteessa niihin tosiseikkoihin, mitä tapahtumahetkellä oli saatavilla.

Psyykkisesti traumaattisella tapahtumalla tarkoitetaan ennustamatonta tapahtumaa tai tilannetta, joka on kontrolloimaton ja johon on vaikea vaikuttaa omalla toiminnalla. Traumaattinen tapahtuma voi sisältää esimerkiksi kokemuksen kuoleman todistamisesta, loukkaantumisesta, onnettomuudesta tai väkivallasta. Traumaattinen tapahtuma koettelee ja muuttaa elämänarvoja, ja siihen voi liittyä kontrolloimattomuuden tunnetta ja pelkoa (Rikander – Rikander 2018). Ihmisen psyyke ei reagoi pelkästään siihen, mitä todella tapahtui, vaan myös siihen mielikuvaan, mitä olisi voinut tapahtua (Saari 2000). Perusoletuksemme on, että maailma on suhteellisen tarkoituksenmukainen ja turvallinen paikka, jossa tuleva on ennakoitavissa. Mikäli tämä oletus järkkyy, täytyy ihmisten tuottaa itselleen uusi odotusten järjestelmä (Dyregrov 1994).

Toimintamalli tukee tositilanteessa

Työpaikoilla tulee olla toimintamalli vaaratilanteiden ja poikkeamien aiheuttamien reaktioiden ja oireiden hallitsemiseksi. Esimerkiksi suurimmilla sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavilla työnantajilla sekä poliisilla on kyky tarjota ”hetipurku/jälkipurku/defusing” -toimintoja. Kyse on toimintamallista, jossa oman alan koulutetut ammattilaiset pitävät keskustelutilaisuuden paikan päällä liki välittömästi tapahtuman jälkeen. Tällöin avun saanti on välitöntä ja sen hankkimisen kynnys on erityisen matala. 

Keskustelutilaisuuden tarkoituksena on rakentaa tulevaisuutta. Purkukeskustelun tavoitteena on välittömien stressireaktioiden purkaminen ja työkyvyn palauttaminen ja turvaaminen. Vetäjän tulee varmistaa, että traumatisoitunut työntekijä kykenee lähtemään pois toimipisteen tiloista. Tarvittaessa hänet ohjataan työterveyspalvelujen tai muun akuuttia apua tarjoavan tahon piiriin.

Kuinka työpaikalla voidaan järjestää purkukeskustelu osana omaa toimintaa? Katso lisää koulutuksistamme. Lue lisää aiheesta kirjasta Yrityksen työsuojelujohtaminen.

Kategoriassa: Psykologinen turvallisuus Avainsanoilla: Debriefing, Defusing, Hetipurku, Jälkipurku, Kriisityö, Trauma, Työsuojelu, Väkivalta

Miksi pelkäämme?

Mitä aivoissa tapahtuu, kun ihminen pelkää?

Aivomme etsivät aktiivisesti uhkia ympäristöstämme. Kun aivomme havaitsevat uhkaa, alkaa elimistössä erittyä kortisolia ja adrenaliinia, verenpaine kohoaa, sydän hakkaa ja hengitys muuttuu pinnallisemmaksi ja kiihtyneemmäksi. Pelkojärjestelmän aktivoituminen käynnistää automaattisesti pako- ja puolustautumisjärjestelmän. Kaikki tämä tapahtuu tiedostamatta. 

Aivomme skannaavat automaattisesti joitain asioita, esim. eläinmäistä liikettä näkökentässämme sekä toisten ihmisten pelkääviä kasvoja – nämä ovat ihmisen historiassa olleet asioita, joihin on täytynyt osata kiinnittää huomiota, jotta selviytyy. Aivomme pystyvät tekemään havaintoja myös todella nopeista ärsykkeistä, ns. subliminaalisista ärsykkeistä, jotka ovat niin lyhytkestoisia, ettei niitä ehditä tietoisesti käsitellä.

Mantelitumakkeella tiedetään olevan tärkeä rooli pelon syntymisessä, se säätelee uhkavastetta ja yhdistää tietoa eri aisteista ja aiemmin opituista kokemuksista yhdessä muiden aivoalueiden kanssa. Pelko koetaan kahta reittiä, jotka molemmat liittyvät mantelitumakkeeseen. Kumpikin reiteistä tapahtuu yhtä aikaa, toinen niistä menee suoraan talamuksesta amygdalaan ilman tietoista käsittelyä ja kontrollia (ns. low road) ja toinen reitti kulkee aivojen kuorikerroksen kautta (high road) jolloin uhkaärsyke analysoidaan tarkemmin ja prosessi vie enemmän aikaa. Tästä syystä esim. jos havaitsemme käärmeen muotoisen kepin lenkkipolulla, kavahdamme sitä automaattisesti, ja vasta hetken kuluttua huomaamme, ettei se ollutkaan käärme, vaan keppi.

Aivojen toiminnasta ja pelosta tarkemmin mm. tässä ja tässä artikkelissa.

Pelot eri ikäisenä

Kaiken ikäiset ihmiset pelkäävät, koska pelko on yksi perustunteistamme. Pelon kohteet ovat kuitenkin eri ikäisillä usein erilaiset.

Lapsen ensimmäinen pelko on usein vieraan ihmisen pelko n. 7-12kkn iässä (ns. vierastaminen), myös kovat ja äkkinäiset äänet pelottavat vauvoja. Pienten ja vähän vanhempienkin lasten tyypillisiä pelkoja ovat pimeän pelko, yksin jäämisen pelko, mörköjen/kummitusten tai muiden mielikuvitushahmojen pelko. Kouluiässä pelot alkavat olla enemmän realistisia, esim. terveyteen liittyviä pelkoja, mutta kaiken kaikkiaan pelot hieman vähenevät lapsen kasvaessa vanhemmaksi. Nuoruusiässä puolestaan voi tulla sosiaalisiin tilanteisiin liittyvää pelkoa. 

Lapset ja aikuiset voivat pelätä samojakin asioita, vaikkapa maailmantilanteeseen liittyviä asioita kuten koronavirusta tai sotaa.

Pelosta on myös hyötyä

Pelko on normaali reaktio, samoin ahdistus, kun tilanne on uhkaava. Pelko on yksi ihmisen perustunteista ja sen tarkoitus on vaaran havaitseminen ja siitä selviäminen. 

Tarkkaavuus suuntautuu automaattisesti uhkaan ja pelko on tarpeen vaaran havaitsemiseksi ja siihen reagoimiseksi. Tarkkaavuuden suuntautumisen uhkaärsykkeeseen ei tarvitse olla tietoista (esim. käärmeen näkeminen) eikä se edellytä pelon tunteen huomaamista. Yleensä pelon tunne huomataan kun tullaan tietoiseksi vaarasta. Pelko tunteena koetaan negatiivisena ja se aiheuttaa välittömästi halun välttää tätä havaittua vaaraa.

Jos vaarallista tai pelottavaa tilannetta ei pysty hallitsemaan tai on tunne, etteivät omat keinot riitä tilanteessa selviytymiseen, pelko voi pitkittyä ja muuttua ahdistuneisuudeksi. Ahdistuneisuuden tarkoitus on puolestaan saada ihminen toimimaan vaaraa vähentävästi.

Pelko voi rajoittaa elämää

Ihmiselle on luontaista välttää sellaista, mikä on subjektiivisesti epämiellyttävää. Näin voi käydä myös pelon kohteen kanssa. Jatkuva välttely kuitenkin yleensä kapeuttaa elämää ja on muutenkin kuormittavaa, sillä jatkuvan varuillaan oleminen vie energiaa. Elämää rajoittavissa peloissa on usein kyse fobiatasoisista ongelmista. Fobia ja pelko eivät ole kuitenkaan täysin sama asia. Pelot kuuluvat perustunteena kaikkien ihmisten elämään kun taas fobiat eivät, vaikka jälkimmäisetkään eivät varsinaisesti ole erityisen harvinaisia ilmiöitä.

Kun ahdistus tai pelko on tilanteeseen nähden ylimitoitettua, voidaan puhua häiriöasteisesta pelosta tai ahdistuksesta. Tällöin se yleensä haittaa elämää ja toimintakykyä. Fobialla tarkoitetaankin määräkohteista ja kohtuuttoman suurta pelkoa. Fobioita voidaan onneksi hoitaa tehokkailla psykoterapeuttisilla menetelmillä.

Kuva synkästä ja pelottavasta syksyisestä metsästä.
Kuva pixabay Janusz Walczak

Kategoriassa: Psykologinen turvallisuus

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Sivu 2

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Suomalaisissa johtoryhmissä kannattaisi kiinnittää huomiota päätöksenteon neuropsykologiaan
  • OPPILAITOSTURVALLISUUS – MASTER CLASS
  • Miksi johtajien coaching on tutkitusti hyvä investointi?
  • Coaching tukena vaativissa oikeudenhoidon työtehtävissä
  • Työelämän mielenterveys

Kategoriat

  • Coaching
  • Johtaminen
  • Oppilaitosturvallisuus
  • Psykologinen turvallisuus
  • Turvallisuus
  • Turvallisuuskulttuuri
  • Työsuojelujohtaminen
  • Uncategorized

Footer

Rikander&Rikander

Tietosuojaseloste

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·

Hallinnoi evästeiden suostumusta
Käytämme evästeitä sivuston toiminnoissa, optimoimisessa sekä analytiikassa. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnallinen Aina aktiivinen
Sivuston toimivuuteen vaikuttavat, välttämättömät evästeet.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastollinen
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin. Raportointiin ja tilastoihin vaikuttavat evästeet.
Markkinointi
Markkinointitarkoituksiin käytettävät evästeet.
  • Hallitse vaihtoehtoja
  • Hallinnoi palveluita
  • Hallitse {vendor_count} toimittajia
  • Lue lisää näistä tarkoituksista
Mieltymykset
  • {title}
  • {title}
  • {title}