Rikander & Rikander

Turvallista ja toimivaa arkea

Turvallisuus

Väkivallan uhka työpaikalla – mitä työnantajan tulee huomioida?

Tarkastelen tästä blogissa työssä kohdattua väkivaltaa ja sen uhkaa sekä mitä vaatimuksia tästä työnantajalle seuraa.

Mitä työnantajan tulee huomioida, kun työpaikalla on ilmeinen väkivallan uhka?

Työolobarometrin mukaan vuonna 2022 palkansaajista kahdeksan prosenttia oli havainnut väkivaltaa tai sen uhkaa työpaikallaan useita kertoja ja kuusi prosenttia kerran edellisen 12 kuukauden aikana. Neljä prosenttia oli itse kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa useita kertoja ja kolme prosenttia kerran. Asiakkaiden aiheuttama väkivalta on yleistä kuntatyöntekijöille, joista jopa puolet oli havainnut ja joka neljäs itse kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa. Valtiolla ja yksityisissä palveluissa väkivalta oli harvinaisempaa. 

Työturvallisuuslain mukaan työssä, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka, työ ja työolosuhteet on järjestettävä siten, että väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet ehkäistään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Tällöin työpaikalla on oltava väkivallan torjumiseen tai rajoittamiseen tarvittavat asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt tai -laitteet sekä mahdollisuus avun hälyttämiseen. Laki myös edellyttää, että työtä ja työpaikkaa varten työnantajan on laadittava menettelytapaohjeet, joissa ennakolta kiinnitetään huomiota uhkaavien tilanteiden hallintaan ja toimintatapoihin, joilla väkivaltatilanteen vaikutukset työntekijän turvallisuuteen voidaan torjua tai rajoittaa. Tarvittaessa on tarkistettava turvallisuusjärjestelyjen ja -laitteiden toimivuus.

Mitä ilmeisyydellä sitten tarkoitetaan?

Työolotutkimuksen mukaan niiden palkansaajien osuus, jotka kokevat uhkaa väkivallan kohteeksi joutumisesta työssään, on kolminkertaistunut 1980-luvun alusta ollen vuonna 2018 naisilla 45 prosenttia ja miehillä 16 prosenttia (yhteensä 30 prosenttia). Naisten ja miesten välinen ero väkivallan kohtaamisen yleisyydessä selittyy pitkälti ammattialojen jakautumisella sukupuolen mukaan. Pidemmän aikavälin vertailu vuosien 1990–2008 aineistoilla osoittaa väkivallan ja sen uhan kokemusten lisääntyneen tuolla aikavälillä ennen kaikkea terveydenhoitoalan, sosiaalityön, opetustyön, liikennetyön ja palvelutyön ammateissa.

Ilmeisyydellä tarkoitetaan sitä, että väkivallan uhkaa pidetään päivänselvänä tai todennäköisenä. Työturvallisuuslain 8.3 §:n 4 kohdan mukaan työnantajan tulee ottaa huomioon tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehittyminen. Kirjaus tarkoittaa sitä, että työnantajan toimialaan liittyvä tutkimuskirjallisuus, tässä tapauksessa työssä kohdattu väkivalta, tulee huomioida työsuojelutoimenpiteitä toteutettaessa. Työnantajan tulee siis itse hahmottaa alaan, työntekijöihin ja työtehtäviin liittyvät seikat.

Tilastollisesti väkivaltaa ja sen uhkaa esiintyy keskimääräistä enemmän seuraavilla aloilla:

Väkivalta sattuu ja maksaa

Väkivallalla ja sen uhalla työelämässä on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia työntekijän, työyhteisön sekä yhteiskunnan kannalta. Väkivallan tai häirinnän uhrille aiheutuu henkistä, fyysistä ja taloudellista vahinkoa, pahimmillaan väkivalta tai häirintä voi johtaa työkyvyn menettämiseen, jopa kuolemaan. Jos ajatellaan, että yhden sairauspoissaolopäivän hinta 370 euroa niin kolmen päivän poissaolo on jo yli tuhat euroa.

Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan palkansaajien työajan vahinkotapahtumia, jotka on korvattu pahoinpitelynä, on ollut vuosien 2016-2022 aikana keskimäärin noin 650 kappaletta vuodessa. Pahoinpitelyistä johtuneista työajan vahinkotapahtumista on maksettu viime vuosina korvauksia keskimäärin 700 000 euroa vuodessa.

Mitä työnantaja voi tehdä?

Työturvallisuuslain 27 §:n 2 momentin mukaan työnantajan on laadittava menettelytapaohjeet, joissa ennakolta kiinnitetään huomiota uhkaavien tilanteiden hallintaan ja toimintatapoihin, joilla väkivaltatilanteen vaikutukset työntekijän turvallisuuteen voidaan torjua tai niitä voidaan rajoittaa. Tarvittaessa on tarkistettava turvallisuusjärjestelyjen ja -laitteiden toimivuus. 

Säännös on yhteydessä työnantajan yleisen huolehtimisvelvollisuuden, vaarojen kartoittamisen ja henkilöstölle annettavan kouluttamisen kanssa. Väkivallan uhkaa on mahdollista hallita proaktiivisesti ja reaktiivisesti. Ensimmäiseen kuuluu riskienarviointi, perehdytys, sietämisen kulttuurin välttäminen ja kouluttaminen. Jälkimmäiseen puolestaan oikea toiminta väkivaltatilanteessa, raportointi tapahtumista ja niiden systemaattinen käsittely, työn uudelleen organisointi ja jälkipuintikeskustelut. 

Väkivallan keskeisimmät ehkäisykeinot ovat turvallinen töiden suunnittelu, riittävät henkilöresurssit ilman aikapainetta, rauhallinen työskentely-ympäristö ja asiakastuntemus yhdistettynä henkilökunnan ammattitaitoon. Esimerkiksi kaupan alan työehtosopimuksen työaikapöytäkirja nro 7 edellyttää arvioimaan, torjumaan ja jälkihoitamaanväkivaltaa työpaikalla.

Väkivallan uhan menettelytapaohjeet voivat olla seuraavanlaiset:

  • kuvaus uhkaavien tilanteiden ilmenemismuodoista ja määrästä (konkreettisin esimerkein)
  • kuinka uhka- ja vaaratilanteista ilmoitetaan työnantajalle
  • toimintaohjeet ja -mallit edellä todettujen riskien mukaisesti
  • minkälaisia toimia tulee välttää tai mitkä ovat kiellettyjä
  • kuinka toimintaan välittömästi tapahtuman jälkeen
  • minkälaisia jälkitoimenpiteitä on käytettävissä
  • miten uhka- ja vaaratilanne ilmoitukset käsitellään
  • miten menettelytapaohje perehdytetään ja toimintaa harjoitellaan käytännössä.

Työpaikkaväkivallan verkkoluento

Työpaikkaväkivallan verkkoluento antaa perustiedot väkivallan eri muodoista ja ilmiön laajuudesta. Luennolla kerrotaan, miten työpaikkaväkivaltaa tulee ja voidaan hallita työturvallisuuslain näkökulmasta ja miten kohdata hankala, uhkaava tai aggressiivinen henkilö. Verkkoluennolla käsitellään myös turvallisuuskulttuurin merkitystä ja väkivaltatilanteen jälkitoimien järjestämistä.

Luennon seurannut henkilö oppii, että:

  • työpaikkaväkivaltaa voidaan ja pitää hallita
  • työnantajalla on jatkuva tarkkailu- ja huolehtimisvelvoite
  • jokainen työntekijä on työpaikan turvallisuustoimija
  • työpaikalla on oltava menettelytapaohjeet ja niitä tulee säännöllisesti harjoitella
  • uhka- ja väkivaltatilanteiden jälkitoimet ovat työnantajan vastuulla

Verkkoluento sopii kaikille työntekijöille alasta ja osallistujan asemasta riippumatta ja on tehokas tapa hankkia keskeistä turvallisuusosaamista. Verkkoluento on mahdollista katsoa itsenäisesti ajasta ja paikasta riippumatta. Verkkoluennon pituus on yksi tunti.

Tilaa työpaikkaväkivallan verkkoluento tästä.

Väkivallan uhka työpaikalla, mitä työnantajan tulee huomioida
Kuva Gerd Altmann/Pixabay

Suojautuminen turvapistemallia hyödyntämällä

Kansallista työturvallisuuspäivää vietetään 29.4.2024. Työturvallisuustoiminnan tavoitteena on turvallinen työ, työntekijöiden hyvinvointi ja sitä kautta muodostuva hyvä ja vastuullinen yrityskuva. Tässä blogitekstissä kerromme suojautumisesta hätätilanteessa.

Työturvallisuus on kiinteässä yhteydessä kiinteistö- ja toimitilaturvallisuuteen sekä pelastusturvallisuuteen. Kiinteistöturvallisuuden tavoitteena on luoda häiriötön ja turvallinen työskentely- ja asiointiympäristö sekä organisaatiolle arvokkaan tiedon tai materiaalin anastamisen estäminen. 

Pelastusturvallisuudella puolestaan tarkoitetaan tulipalojen tai muiden onnettomuuksien ennaltaehkäisyä sekä nopeaa ja oikeanlaista vastetta onnettomuustilanteissa. Tässä kaupallisessa yhteystyössä Säppi Oy:n kanssa tehdyssä kirjoituksessa tarkastelen evakuointiin liittyviä huomioita.

Hätätilanne yllättää ja edellyttää nopeaa toimintaa

Hätätilanteen luonne edellyttää nopeaa toimintaa. Yllättävässä tilanteessa, johon yleensä liittyy myös tiedon epävarmuus ja sirpaleisuus, on toiminnan perustuttava harjoiteltuihin rutiineihin, joissa tiettyjen signaalien havaitseminen käynnistää toiminnan. 

Esimerkiksi palohälytys käynnistää toimintamallin, joka on suoraviivaista, ja rakennuksesta poistutaan turvallisinta reittiä kokoontumispaikalle. Tilanteessa, jossa kuullaan yleinen vaaramerkki tai sisäinen kuulutus vaaratilanteesta, mukaan tulee enemmän tiedollisia tarpeita ja harkintaa. Onko kyse kaasuvaarasta, ulkoisesta väkivallan uhasta vai jo käynnissä olevasta väkivallan teosta, joka tapahtuu yrityksen tiloissa? 

Erityisesti väkivaltatilanteet edellyttävät nopeaan tilannearvioon perustuvaa päätöstä toteuttavasta toimintamallista. Väkivaltatilanteen ollessa käynnissä on harkittava, onko tiloista mahdollista paeta vai tuleeko suojautua sisälle. Joissain tilanteissa on mahdollista toteuttaa molempia toimintamalleja, jolloin katutasolla olevista tiloista paetaan kohteesta poispäin ja kiinteistön ylimmissä kerroksissa lukittaudutaan sisälle.

Suojautuminen voi tapahtua asteittain turvapistemallin avulla

Suojatumista johtaa aina henkilökuntaan kuuluva. Sen lisäksi, että turvataan oma henkilökunta, tulee myös huomioitavaksi yrityksessä olevat vieraat ja asiakkaat. On olemassa useita erilaisia tapoja organisoida tiloista poistuminen tai sinne suojautuminen. Yksi käyttökelpoinen tapa on niin kutsuttu turvapistemalli, jossa kiinteistö on etukäteen jaettu pienempiin osiin poistumisalueittain. Turvapistemallissa jokaiselle alueelle on sijoitettu kaappi, jonka sisällä on suojatumista tukevaa materiaalia. 

Hätätilanteessa ensimmäinen paikalle saapuva ottaa turvapisteen materiaalin haltuunsa ja alkaa johtaa tilannetta. Kaapista löytyvät toimintaohjeet laminoituna eri hätätilanteisiin sekä varusteina huomioliivit, ensiapuvälineet ja valaisin. Lisäksi kaapista tulee löytyä kiinteistökartta, johon on merkitty hätäpoistumisreitit ja kokoontumispaikat sekä muistiinpanovälineet. Kaapin ohjeistuksella varmistetaan myös oikeaoppinen tilojen tarkistaminen. Turvapistemallia on harjoiteltava säännöllisesti, jotta jokainen ymmärtää toimintatavan ja roolinsa joutuessaan johtamistilanteeseen.

Kuntatalo panostaa turvallisuuskulttuurin kehittämiseen kokonaisvaltaisesti – käytössä turvakaappi

Kuntatalon turvalliseen toimintaympäristöön panostetaan ja kiinnitetään huomiota, sillä kiinteistössä järjestetään päivittäin koulutuksia ja seminaareja. Kuntaliiton henkilökunnan lisäksi organisaation on kyettävä huolehtimaan myös Kuntatalon vierailijoiden turvallisuudesta. Isossa roolissa ovat Kuntatalon useat eri vuokralaiset henkilökuntineen. 

Kuntatalon toimintakulttuurissa pidetään tärkeänä, että turvallisuusasiat tehdään näkyviksi. Viimeisimpänä hankinta on kiinteistöön hankitut Turvakaapit. Vaikka Turvakaappi on alkujaan kehitetty yhteistyössä Säppi Oy:n ja Kuopio Woodi Oy:n yhteistyönä oppilaitosturvallisuuden tarpeisiin, toimii kaluste yhtä hyvin myös yrityksissä, sairaalassa, teollisuudessa ja muissa julkisissa tiloissa, kuten Kuntatalossa. 

Turvakaapin ajatus on yksinkertainen. Kaikki turvallisuuteen liittyvä olennainen ohjeistus ja välineistö kootaan siististi yhteen paikkaan, mistä ne tarvittaessa löytyvät. Turvakaapin avulla turvallisuus tehdään näkyväksi osaksi arkea – yhteisön arvoksi. Säppi Oy:n Joel Linnan mukaan yhteistyö Kuntatalon ja Henri Rikanderin kanssa oli erityisen antoisaa, sillä Kuntatalon tarpeisiin kehitettiin yhteistyössä mm. jälkiheijastavat ovimerkitsimet evakuointitilanteen varalle. 

Kuntatalo toimii turvallisuuskulttuurin kehittämisessä nyt suunnan näyttäjänä, sillä arvostettu toimitila on Turvakaapin osalta ensimmäinen asennuskohde Helsingissä.

Turvakaapin aluekaapin esimerkkisisältö: 

  • sammutuspeitto
  • poistumistiekartta
  • hätätilanteen ohjeet
  • kiinteä LED-valaisin
  • otsavalaisin
  • 5 kpl LED-käsivalaisinta
  • liikuteltava LED-tilavalaisin
  • ammattitason ensiside
  • ensiapulaukku
  • kemiallinen kylmäpussi
  • karttalaukku kokoontumispaikan kartalla varustettuna
  • 10 kpl jälkiheijastavaa ovimerkitsintä (Tarkastettu/tila tyhjä) ja
  • Tilannejohtajan liivi/aluevastaavan liivi

Säppi Oy toimittaa jokaiseen turvakaappitilaukseen Henri Rikanderin Oppilaitosturvallisuus (2021) tai Yrityksen työsuojelujohtaminen (2023) teoksen, kun mainitset uuden tilauksen yhteydessä ”Rikander” sekä haluamasi kirjan nimen.

Kuvassa on turvakaappi.
Turvakaappi, toteutus Säppi Oy

Kriisitilanteen jälkeen on hyvä pitää mielessä yksilölliset tavat reagoida äkillisiin tapahtumiin. Voit lukea lisää aiheesta täältä.

Työntekijän turvallisuusmotivaatio

Työntekijän turvallisuusmotivaatio rakentuu vastuusta omasta työstä ja organisaation turvallisuudesta sekä ymmärryksestä organisaation turvallisuusvaatimuksista ja työn vaaroista.

Työturvallisuuslain 18 §:n 1 momentin mukaan työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. Työntekijän tulee noudattaa työnantajalta saamiansa kirjallisia tai suullisia ohjeita. Työssä noudatettava varovaisuus, huolellisuus sekä järjestys ja siisteys arvioidaan toimialakohtaisesti. 

Työturvallisuuslain 18 §:n 2 momentin mukaan työntekijän on kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti työssään huolehdittava käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. 

Säännöksen tarkoituksena on aktivoida työntekijöiden turvallisuustoimijuus. Huolehtimisvelvollisuudessa on siten kyse aktiivisesta havainnoinnista ja käytännön toimista. Se, missä laajuudessa turvallisuushavainto aktivoi toimintaa, riippuu havainnoitsijan koulutuksesta ja kokemuksesta. 

Työpaikalla tapahtuva häirintä ja epäasiallinen kohtelu

Työturvallisuuslain 18 §:n 3 momentin mukaan työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa. 

Käytännössä häirinnällä tarkoitetaan epäasiallista kohtelua. Toisen työntekijän julkinen arvostelu, vihamielinen tai ilkeä käytös, vihjailevat puheet toisesta tai ostrakismi eli sosiaalinen hyljeksintä ovat esimerkkejä epäasiallisesta kohtelusta. Häirintää on myös työntekijän työsuorituksen jatkuva ja perusteeton arvostelu. Säännöksestä ilmenee selkeästi, että työntekijän tulee pidättäytyä tällaisesta toiminnasta. 

Mikäli työnantajan edustaja saa tietoonsa, että työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa, hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, on työnantajan työturvallisuuslain 28 §:n mukaisesti asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. 

Työturvallisuuslain 19 §:n mukaan työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai työmenetelmissä, koneissa, muissa työvälineissä, henkilönsuojaimissa tai muissa laitteissa havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle. 

Työntekijän on kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti ja mahdollisuuksiensa mukaan poistettava havaitsemansa ilmeistä vaaraa aiheuttavat viat ja puutteellisuudet. Työntekijän on tehtävä edellä tarkoitettu ilmoitus myös siinä tapauksessa, että hän on poistanut tai korjannut kyseisen vian tai puutteellisuuden. Säännöksen mukaan työntekijän ilmoitusvelvollisuus on välitön, ja ilmoitus on tehtävä sekä työnantajalle että työsuojeluvaltuutetulle.

Ilmoitus- ja toimimisvelvollisuus

Valitettavan usein jälkimmäisessä tapauksessa ilmoittaminen laiminlyödään. Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia työn turvallisuuteen liittyviä seikkoja, myös edellä mainittua epäasiallista käyttäytymistä, sillä työturvallisuuslaissa terveyden käsite hahmotetaan laajasti kattaen sekä fyysisen että psyykkisen terveyden. Psyykkinen kuormitus ja toisen epäasiallisesta käytöksestä johtuen vaarantuva terveys ovat työntekijän ilmoitusvelvollisuuden piirissä. Ilmoittamisvelvollisuuden piiriin ei kuitenkaan kuulu työn laatu tai vaikkapa työskentelyprosessin hitaus. 

Ilmoitusvelvollisuuden mahdollistamiseksi työnantajan tulee aktiivisesti vaikuttaa siihen, että turvallisuushavainnoista raportoidaan matalalla kynnyksellä. Helposti käytettävä ja saatavilla oleva järjestelmä, systemaattinen tapausten käsittely ja tapauksista raportointi aktivoivat ilmoitusten tekijöitä. Mikäli ilmoittamiskanava ei ole toimiva tai palautteen antaminen laiminlyödään, on vaarana, että työntekijä kokee raportointinsa olleen merkityksetön, ja hän jättää vastaisuudessa ilmoittamatta turvallisuushavainnostaan. 

Työntekijällä on toimimisvelvollisuus niissä tilanteissa, joissa hän havaitsee ilmeisen vaaraa aiheuttavan vian tai puutteellisuuden. Esimerkiksi murtunut sähköjohto on hyvin tavanomainen vaaraa aiheuttava vika. Havainnon tehneen on poistettava kyseinen johto käytöstä. Mikäli kyse olisi monimutkaisemmasta laitteesta tai viasta, arvioitavaksi tulee havainnon tehneen kokemus ja ammattitaito vaaran poistamiseksi. Vähintä, mitä jokainen työntekijä tilanteessa voi tehdä, on minimoida vaaratilanteen syntyminen estämällä laitteen käyttö ja ilmoittamalla asiasta eteenpäin.

Työturvallisuuslain 19 §:n 2 momentin mukaan työnantajan tulee puolestaan kertoa ilmoituksen tehneelle työntekijälle ja työsuojeluvaltuutetulle, mihin toimenpiteisiin esille tulleessa asiassa on ryhdytty tai aiotaan ryhtyä. Säännöksestä huomaa, että työsuojeluvaltuutettu on jälleen mukana ja että työnantajan informointivelvollisuus on ehdoton. 

Palautteen antaminen havainnon tehneelle on erityisen merkityksellistä niissä tilanteissa, joissa havaitaan, että konkreettisiin toimiin ei ole syytä ryhtyä. Perusteltu ratkaisu, joka annetaan ilman tarpeetonta viivästystä, edistää molemminpuolista sitoutumista turvallisuuden kehittämiseen. 

Jos haluat lukea aiheesta lisää, suosittelen tutustumaan teokseen Oppilaitosturvallisuus, joka on saatavilla Editan verkkokaupasta.

Hyötyisikö organisaationne asiantuntijapuheenvuorosta turvallisuuskulttuurin edistämiseksi? Tutustu asiantuntijapalveluihimme täältä.

Kuvassa on rautatiesilta violettia taivasta vasten.

Mitä kognitiivisella intruusiolla tarkoitetaan?

Mitä kognitiivinen intruusio tarkoittaa?

Turvallisuuden teemassa kognitiivinen intruusio voidaan liittää hybridivaikuttamiseen. Vaikuttaminen voi kattaa joukon erilaisia menetelmiä ja keinoja, jotka hyödyntävät asenteellisia ja tilannekohtaisia tekijöitä, kuten uskomuksia, ennakkoluuloja sekä vakiintuneita poliittisia asenteita. 

Kognitiivisen intruusion tavoitteet

Kognitiivisen intruusion tavoitteena on ihmisten ja yhteisöjen käyttäytymiseen vaikuttaminen sekä niiden arvojärjestelmien, käsitysten ja maailmankatsomusten muokkaaminen.

Kognitiivisella intruusiolla pyritään muuttamaan tai vaikuttamaan kohdehenkilön tai -ryhmän tietoisuuteen ja käyttäytymismalleihin. Tämä tarkoittaa tietyn yhteiskunnan tai yhteisön hallitsevien ominaispiirteiden, näkemysten, arvojen ja yhteisten normien manipulointia suuntaan, joka saa kohteen tekemään hyökkääjän haluaman päätöksen. 

Mielikuviin vaikuttamisella on erityistä merkitystä yksilöllisen ja yhteiskunnallisen turvallisuuden ja turvattomuuden kannalta.

Turvattomuus sosiaalisena konstruktiona

Turvattomuus on sosiaalinen konstruktio – kollektiivisen mielikuvituksen, median ja muiden tietolähteiden muovaama mentaalinen kokonaisuus. Turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa se, mistä tietoa saamme. Esimerkiksi katu- ja työpaikkaväkivallan pelko on voimakkaampaa niillä, jotka hankkivat tietonsa vaihtoehtoisista medioista.

Pelko mahdollistaa vihaa ja välinpitämättömyyttä ja jäykistää sosiaalista vuorovaikutusta. Kielteiset ajatukset voivat synnyttää toimintaa, kuten vihapuhetta ja jopa väkivallan tekoja, joka kohdistuu itselle uhkana pidettyyn ihmisryhmään.

Kognitiivisen intruusion hyödyntämisen tavoitteena on hämmentää kohteena olevien ihmisten mieliä, ja siten myös näiden välisiä sosiaalisia suhteita ja yhteiskunnan ydintä. Pitkällä aikavälillä kognitiivinen intruusioprosessi horjuttaa ja polarisoi yhteiskunnan sosiopoliittista kenttää.