Tarkastelen tästä blogissa työssä kohdattua väkivaltaa ja sen uhkaa sekä mitä vaatimuksia tästä työnantajalle seuraa.
Mitä työnantajan tulee huomioida, kun työpaikalla on ilmeinen väkivallan uhka?
Työolobarometrin mukaan vuonna 2022 palkansaajista kahdeksan prosenttia oli havainnut väkivaltaa tai sen uhkaa työpaikallaan useita kertoja ja kuusi prosenttia kerran edellisen 12 kuukauden aikana. Neljä prosenttia oli itse kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa useita kertoja ja kolme prosenttia kerran. Asiakkaiden aiheuttama väkivalta on yleistä kuntatyöntekijöille, joista jopa puolet oli havainnut ja joka neljäs itse kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa. Valtiolla ja yksityisissä palveluissa väkivalta oli harvinaisempaa.
Työturvallisuuslain mukaan työssä, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka, työ ja työolosuhteet on järjestettävä siten, että väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet ehkäistään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Tällöin työpaikalla on oltava väkivallan torjumiseen tai rajoittamiseen tarvittavat asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt tai -laitteet sekä mahdollisuus avun hälyttämiseen. Laki myös edellyttää, että työtä ja työpaikkaa varten työnantajan on laadittava menettelytapaohjeet, joissa ennakolta kiinnitetään huomiota uhkaavien tilanteiden hallintaan ja toimintatapoihin, joilla väkivaltatilanteen vaikutukset työntekijän turvallisuuteen voidaan torjua tai rajoittaa. Tarvittaessa on tarkistettava turvallisuusjärjestelyjen ja -laitteiden toimivuus.
Mitä ilmeisyydellä sitten tarkoitetaan?
Työolotutkimuksen mukaan niiden palkansaajien osuus, jotka kokevat uhkaa väkivallan kohteeksi joutumisesta työssään, on kolminkertaistunut 1980-luvun alusta ollen vuonna 2018 naisilla 45 prosenttia ja miehillä 16 prosenttia (yhteensä 30 prosenttia). Naisten ja miesten välinen ero väkivallan kohtaamisen yleisyydessä selittyy pitkälti ammattialojen jakautumisella sukupuolen mukaan. Pidemmän aikavälin vertailu vuosien 1990–2008 aineistoilla osoittaa väkivallan ja sen uhan kokemusten lisääntyneen tuolla aikavälillä ennen kaikkea terveydenhoitoalan, sosiaalityön, opetustyön, liikennetyön ja palvelutyön ammateissa.
Ilmeisyydellä tarkoitetaan sitä, että väkivallan uhkaa pidetään päivänselvänä tai todennäköisenä. Työturvallisuuslain 8.3 §:n 4 kohdan mukaan työnantajan tulee ottaa huomioon tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehittyminen. Kirjaus tarkoittaa sitä, että työnantajan toimialaan liittyvä tutkimuskirjallisuus, tässä tapauksessa työssä kohdattu väkivalta, tulee huomioida työsuojelutoimenpiteitä toteutettaessa. Työnantajan tulee siis itse hahmottaa alaan, työntekijöihin ja työtehtäviin liittyvät seikat.
Tilastollisesti väkivaltaa ja sen uhkaa esiintyy keskimääräistä enemmän seuraavilla aloilla:
- terveydenhoitoalan potilastyössä
- sosiaali- ja työvoima-alan asiakastyössä
- turvallisuustoimialoilla
- opetus- ja kasvatusalalla
- hotelli- ja ravintola-alalla
- kaupan alalla
- kuljetusalalla
- tukipalvelutoiminnassa
Väkivalta sattuu ja maksaa
Väkivallalla ja sen uhalla työelämässä on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia työntekijän, työyhteisön sekä yhteiskunnan kannalta. Väkivallan tai häirinnän uhrille aiheutuu henkistä, fyysistä ja taloudellista vahinkoa, pahimmillaan väkivalta tai häirintä voi johtaa työkyvyn menettämiseen, jopa kuolemaan. Jos ajatellaan, että yhden sairauspoissaolopäivän hinta 370 euroa niin kolmen päivän poissaolo on jo yli tuhat euroa.
Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan palkansaajien työajan vahinkotapahtumia, jotka on korvattu pahoinpitelynä, on ollut vuosien 2016-2022 aikana keskimäärin noin 650 kappaletta vuodessa. Pahoinpitelyistä johtuneista työajan vahinkotapahtumista on maksettu viime vuosina korvauksia keskimäärin 700 000 euroa vuodessa.
Mitä työnantaja voi tehdä?
Työturvallisuuslain 27 §:n 2 momentin mukaan työnantajan on laadittava menettelytapaohjeet, joissa ennakolta kiinnitetään huomiota uhkaavien tilanteiden hallintaan ja toimintatapoihin, joilla väkivaltatilanteen vaikutukset työntekijän turvallisuuteen voidaan torjua tai niitä voidaan rajoittaa. Tarvittaessa on tarkistettava turvallisuusjärjestelyjen ja -laitteiden toimivuus.
Säännös on yhteydessä työnantajan yleisen huolehtimisvelvollisuuden, vaarojen kartoittamisen ja henkilöstölle annettavan kouluttamisen kanssa. Väkivallan uhkaa on mahdollista hallita proaktiivisesti ja reaktiivisesti. Ensimmäiseen kuuluu riskienarviointi, perehdytys, sietämisen kulttuurin välttäminen ja kouluttaminen. Jälkimmäiseen puolestaan oikea toiminta väkivaltatilanteessa, raportointi tapahtumista ja niiden systemaattinen käsittely, työn uudelleen organisointi ja jälkipuintikeskustelut.
Väkivallan keskeisimmät ehkäisykeinot ovat turvallinen töiden suunnittelu, riittävät henkilöresurssit ilman aikapainetta, rauhallinen työskentely-ympäristö ja asiakastuntemus yhdistettynä henkilökunnan ammattitaitoon. Esimerkiksi kaupan alan työehtosopimuksen työaikapöytäkirja nro 7 edellyttää arvioimaan, torjumaan ja jälkihoitamaanväkivaltaa työpaikalla.
Väkivallan uhan menettelytapaohjeet voivat olla seuraavanlaiset:
- kuvaus uhkaavien tilanteiden ilmenemismuodoista ja määrästä (konkreettisin esimerkein)
- kuinka uhka- ja vaaratilanteista ilmoitetaan työnantajalle
- toimintaohjeet ja -mallit edellä todettujen riskien mukaisesti
- minkälaisia toimia tulee välttää tai mitkä ovat kiellettyjä
- kuinka toimintaan välittömästi tapahtuman jälkeen
- minkälaisia jälkitoimenpiteitä on käytettävissä
- miten uhka- ja vaaratilanne ilmoitukset käsitellään
- miten menettelytapaohje perehdytetään ja toimintaa harjoitellaan käytännössä.
Työpaikkaväkivallan verkkoluento
Työpaikkaväkivallan verkkoluento antaa perustiedot väkivallan eri muodoista ja ilmiön laajuudesta. Luennolla kerrotaan, miten työpaikkaväkivaltaa tulee ja voidaan hallita työturvallisuuslain näkökulmasta ja miten kohdata hankala, uhkaava tai aggressiivinen henkilö. Verkkoluennolla käsitellään myös turvallisuuskulttuurin merkitystä ja väkivaltatilanteen jälkitoimien järjestämistä.
Luennon seurannut henkilö oppii, että:
- työpaikkaväkivaltaa voidaan ja pitää hallita
- työnantajalla on jatkuva tarkkailu- ja huolehtimisvelvoite
- jokainen työntekijä on työpaikan turvallisuustoimija
- työpaikalla on oltava menettelytapaohjeet ja niitä tulee säännöllisesti harjoitella
- uhka- ja väkivaltatilanteiden jälkitoimet ovat työnantajan vastuulla